Jukka Seppälä työskentelee polymeeriteknologian akatemiaprofessorina Aalto-yliopistossa.
Aalto-yliopisto
Mikä sai teidät kiinnostumaan kemiasta?
Kiinnostus kemiaan ja sen mahdollisuuksiin tuli innostavasta koulun kemian ja muutenkin kiinnostuksesta luonnontieteisiin. Aikanaan koulussa oli erityinen kemian kerho, Nitro nimeltään, jonka puitteissa tein Luontoliiton kultaisen harrastusmerkin. Kemia on läsnä kaikkialla ja sen osaaminen avain suurten kysymysten ratkaisemisessa.
Minkälaista kemian tutkimustyötä teette tällä hetkellä?
Polymeeritiede on oma alani. Painopisteenä on polymerointitekniikka ja uusien polymeerimateriaalien kehittäminen. Viimeaikoina erityisen kiinnostuksenkohteena ovat olleet uusiutuviin raaka-aineisiin perustuvien biopolymeerien kehittäminen sekä lääketieteellisten biopolymeerien kehittäminen, mm. bioaktiivisten materiaalien tutkimus.
Mikä tutkimuksessanne erityisesti kiinnostaa teitä itseänne ja mikä on työssänne parasta?
Kaikkein parasta on se kun kemian osaamisen avulla saadaan todellisia läpimurtoja aikaan, joilla on paitsi tieteellistä merkitystä, niin myöskin yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Siis sellaisia tuloksia, joita pystytään lopulta soveltamaan merkittävien kysymysten ratkaisemiseksi.
Minkälaista kansainvälistä yhteistyötä teette?
Tiede on tänä päivänä hyvinkin kansainvälistä. Olemme mukana eurooppalaisissa tutkimushankkeissa, omia jatko-opiskelijoitani on vierailututkijoina ulkomaisissa yliopistoissa ja meillä on kansainvälisiä vaihtotutkijoita omassa laboratoriossamme. Olen myös ollut vastaväittäjänä ulkomaisten yliopistojen väitöstilaisuuksissa.
Mitä olette tutkineet aiemmin? Entä mitä haluaisitte tutkia tulevaisuudessa?
Aiempi tutkimukseni hyvin usein on liittynyt uusien polymeerien synteesiin, niiden rakenteiden hallintaan sekä rakenteen ja ominaisuuksien välisen yhteyden ymmärtämiseen.
Uskon, että kemialla ja erityisesti polymeeritieteellä on paljon saavutettavissa uusien biopolymeerien kehittämisessä. Parhaimmillaan oman alani edistys kohtaa merkittävän edistyksen muilla aloilla kuten biolääketieteessä ja vaikkapa 3D-tulostustekniikoissa.
Minkälainen opiskelupolku teillä on ollut koulumaailmasta tutkijauralle?
Innostus tutkimukseen ja luonnontieteisiin syntyi jo koulussa. Olen opiskellut silloisessa Teknillisessä korkeakoulussa kemian osastolla, nykyisin siis Aalto-yliopistossa. Perusopintojen jälkeen olin kymmenkunta vuotta teollisuuden tutkimustehtävissä, jolloin myös tein väitöskirjani. Sen jälkeen siirryin yliopistomaailmaan professorin uralle. Tällä hetkellä olen akatemiaprofessori.
Mitä haluaisitte sanoa henkilölle, joka harkitsee kemian opiskelua?
Kemia on läsnä kaikkialla ja sen osaamisen kautta meillä on mahdollisuus vaikuttaa hyvinvoinnin lisäämiseen, ympäristökysymyksiin, terveydenhuollon teknologioihin ja menetelmiin ja moniin muihin merkittäviin asioihin.
Itse olen joka päivä innostunut siitä mitä teen ja näen suuria mahdollisuuksia työssäni!