Kemiantutkimus on Suomessa vuosien saatossa kehittynyt, laajentunut ja monipuolistunut. Se on myös ollut tiiviisti kytköksissä Suomen kemianteollisuuteen. Esimerkiksi tällaisesta kemian tutkimuksen ja kemianteollisuuden välisestä riippuvuudesta voidaan nostaa toisen maailmansodan jälkeen merkittävimmäksi kemianteollisuuden haaraksi noussut muoviteollisuus. Suuren muovituotteiden kysynnän takia ei ole ihme, että 60-luvulta muoviteollisuutta edustanut Muoviyhdistys Ry:n pyrki tukemaan muoveihin liittyvää korkeakouluopetusta ja tutkimusta, ollen osaltaan vastuussa Helsingin yliopistoon ja Teknilliseen korkeakouluun perustetuista puun ja muovien kemian professuureista.
Tutkimus ja teollisuus tiiviissä yhteistyössä
Kemian teollisuuden yrityksistä uutta kemian tutkimusta Suomeen oli ajamassa myös Neste Oil, jonka tarve luoda Suomeen moderni petrokemiallinen teollisuus poiki ympärilleen myös puu ja polymeerikemiaan liittyvää tutkimusta ja professuureja. Juurikin öljytuotteet ovat vielä tänäkin päivänä Suomen Kemianteollisuuden suurin vientituote (45%). Nykyään kemianteollisuus on Suomen kolmanneksi suurin teollisuudenala ja nousi vuonna 2013 Suomen suurimmaksi vientialaksi jättäen taakseen esim. kone-, metsä- ja elektroniikkateollisuuden.
Suomen kemian nykytutkimuksessa on myös tapahtunut useita kansainvälisesti huomioitavia menestystarinoita. Näistä mainittakoon esimerkkinä uraauurtava 2000-luvun alussa kukoistukseen noussut jalokaasuyhdisteiden tutkimus, joka on mahdollistanut ennen mahdottomina pidettyjen jalokaasuyhdisteiden kuten hybridoargonflouridin (HArF) valmistamisen. Suomalainen nykytutkimus on myös Suomen Akatemian järjestämän, ulkomaalaisista asiantuntijoista koostuneen arviointipaneelin mukaan maailman huippuluokkaa.
Kemianteollisuuden osa-alueet monipuolistuivat
Kemian nykytutkimuksen tämän hetken tärkeimmät tutkimuskohteet kohdistuvat eri toimialojen, kuten lääke-, elektroniikka-, metsä-, ja elintarviketeollisuuteen sekä ympäristöalaan ja energiaratkaisuihin liittyviin sovelluksiin. Erityisen keskeisiä kohteita ovat bio- ja nanomateriaalien tutkimus ja kehitys. Lisäksi useat kemian tutkimusryhmät tarjoavat kotimaisille yrityksille analysointi- ja konsultointipalveluita sekä koulutusyhteistyötä.
Yliopistojen kemian tutkimus on erikoistunutta
Suomen yliopistoissa tehtävä kemian tutkimus on keskittynyt karkeasti rajattuna neljän pääteeman ympärille, joita ovat: ihmisen ja hyvinvoinnin kemia, kestävä kemia, energiatuotantoon ja varastointiin liittyvään kemia ja materiaalikemia. Alla olevassa taulukossa on eriteltynä tarkemmin Suomessa tehtävää kemiantutkimusta yliopistoittain. Taulukossa ei ole mukana kaikki Suomessa tehtävä kemiantutkimus, ainoastaan isoimmat tutkimuskohteet.
Lähde: Kemianuutiset2015 , Professori Mikko Ritala.
Taulukossa kuvatun kemian tutkimuksen perustana ja yhdistävänä tekijänä ovat kemialliset menetelmät ja välineet: synteettinen kemia, analytiikka, spektroskopia, laskennallinen kemia, materiaalien karakterisointi. Suuriosa tutkimuksesta on näiden menetelmien kehittämistä. Kemian opetuksen tutkimus Suomessa on niin ikään kansainvälistä tasoa.
Kemia on merkittävä toimiala Suomessa
Kemianteollisuus on Suomessa yksi merkittävimmistä teollisuuden toimialoista ja tärkeä työllistäjä. Noin kaksi kolmas osaa kemian tuotannosta menee vientiin ja kemianteollisuuden osuus koko Suomen tavaraviennistä on noin 25 prosenttia. Viennin arvo on noin 13,8 mrd ja koko kemianteollisuuden viennin arvo on noin 13,8 mrd.
Henkilökunnan jakautuminen toimialoittain kemianteollisuudessa vuonna 2008 näkyy alla olevassa kaaviossa.
Kaavion lähde: Kemianteollisuus ry, 2014