Lähteet

  • Aalto-yliopisto
  • Arkistojen portti, tervanpolton historiaa
  • Aroluoma, I., Kanerva, K., Karkela, L., Lampiselkä, J., Mäkelä, R., Sorjonen, T. & Vakkilainen, K.-M. (2006). Kemisti 4, Metallit ja materiaalit. Porvoo: WSOY.
  • Autio, V.-M. (2002). Buch, Kurt (1881-1967). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Linkki artikkeliin
  • Autio, V.- M. (2003). Chydenius (1700- ). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Linkki artikkeliin
  • Autio, V.-M. (2001). Toivonen, Niilo (1888-1961). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Linkki artikkeliin
  • Backlund, S. & Hedström, G. (2003). Ekwall, Per (1895-1990). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Linkki artikkeliin Tekstin on kääntänyt Aulikki Litzen.
  • Dean, B.P & Dean, K.I. (1996). Sir Johan Gadolin of Turku: The Grandfather of Gadolinium. Academic Radiology, 2, 165-169.
  • Docstoc (2011). Kemian historian verkkokurssi. Docstoc-Verkkojulkaisu. Linkki artikkeliin
  • Duodecim, kamfeeri
  • Ellfolk, M. (2004). GUSS MATTSSONS SAMLING. Verkkojulkaisu. Turku: Åbo Akademi. Linkki artikkeliin
  • Encyclopedia, Johan Gadolin
  • Encyclopedia of Life Sciences, A. I. Virtanen
  • Engman, M. (1996). Lydia Sesemann: Finlands första kvinnliga doktor. Historisk tidskrift för Finland 1996, 81(4), 478-491.
  • Eronen, A. (2012) Muovien tutkimuksen tukeminen Suomessa 1950- ja 1960-luvuilla: Helsingin yliopiston puun ja muovien kemian professuurin ja Teknillisen korkeakoulun teknillisen kemian apulaisprofessuurin perustaminen vuonna 1967 muoviteollisuuden kehittämiseen liitettävissä olevana tiede- ja teknologiapoliittisena toimenpiteenä Linkki artikkeliin
  • Erämetsä, O., Nieminen, K. & Niinistö, L. (1973). Two Transparent Beryl Varieties from the Kaatiala Pegmatite, Finland. Helsinki: Helsinki University of Technology.
  • Etälukio, raudanpoltto
  • Faktoja, Per Ekwall
  • Forsius, A. (2000). Lydia Maria Sesemann (1845-1925) – ensimmäinen tohtoriksi väitellyt suomalainen nainen. Kulttuuria, ihmisiä, sukuja verkkojulkaisu. Linkki artikkeliin
  • Forsius, A. (2000). Otto E. A. Hjelt (1823–1913) – patologian, oikeuslääketieteen ja terveydenhoidon uranuurtaja Suomessa. Ihmisiä lääketieteen historiassa-verkkojulkaisu. Linkki artikkeliin
  • Gahmberg, C. G. & Pyykko, P. (2010). Ulla Hamperg. Teoksessa J. Apotheker & L. S. Sarkadi: European women in Chemistry. Weinheim: Wiley-VCH.
  • Havu, I. (toim.) (1968). Otavan Iso tietosanakirja. Otava.
  • Heikura, P.T. (2014). Kemia Historiaekstra 2014, (1) 10.
  • Helsingin yliopisto
  • Helsingin yliopiston historia
  • Heikinheimo, I. (1955). Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö.
  • Hudson, J. (1995). Suurin tiede: Kemian historia. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino OY.
  • Ihamuotila, L. (1997). Virtanen, Artturi Ilmari (1895-1973). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Linkki artikkeliin
  • Itä-Suomen yliopisto
  • Jansson, J. (2008). Gustaf Kompan kamferin totaalisynteesi. Helsingin yliopisto: Kandidaatintutkielma. Linkki artikkeliin
  • Jyväskylän yliopisto
  • Kaleva.fi, tervan historia
  • Kansallismuseo, esihistorian opetuspaketti
  • Kauffman, G. B. (1983). Julius Bredt and the structure of camphor: On the threshold of modern stereochemistry. Journal of Chemical Education, 1983, 60 (4).
  • Kemia-lehti 02/2013
  • Kemia-lehti03/2013
  • Kemian historian verkkokurssi
  • Kemian professorit
  • Kemianteollisuus Ry
  • Kemianuutiset2015
  • Keskusarkisto, virkamiesluettelo
  • Kirsilä, J. (2001). Aschan, Ossian (1860 – 1939). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Linkki artikkeliin
  • Kirsilä, J. (2001). Komppa, Gustaf (1867 – 1949). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Linkki artikkeliin
  • Koskikallio, J. (2010). Johan Gadolin. Tieteessä tapahtuu, 6(2010), 23-24.
  • Koskikallio, J. (2011). Suomen ensimmäinen kemian professorin virka. Tieteessä tapahtuu, 7(2011), 30-32.
  • Kotivuori, Y. (2005). Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Johan Jakob Chydenius. Verkkojulkaisu. Linkki artikkeliin
  • Kotivuori, Y. (2005) Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Pehr Adrian Gadd. Verkkojulkaisu. Helsinki. Linkki artikkeliin
  • Kotivuori, Y. (2005). Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Samuel Chydenius. Verkkojulkaisu 2005. Linkki artikkeliin
  • Landgrén, L.-F. (2005). Mattsson, Guss (1873-1914). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Linkki artikkeliin Tekstin on kääntänyt Oili Tapionlinna.
  • Lappeenrannan teknillinen yliopisto
  • Leikola, A. (2001). Bonsdorff, Per Adolf von (1791-1839). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Linkki artikkeliin
  • Lindberg, J. (2011). Mattsson, (Guss). Uppslags verket Finland-verkkojulkaisu. Helsinki:Svenska folkskolans vänner. Linkki artikkeliin
  • Loikkanen, S. (2011). Biokemian pioneeri Ulla Hamberg. Kemia, 5(2011), 82-83.
  • Löytöretki happamuuteen-kemian historiaa
  • Meijer, B. & Westrin Th. (1906). Nordisk familjebok: Uggleupplagan 5 Cestius-Degas. Projekt Runeberg-verkkojulkaisu. Stockholm. Linkki artikkeliin
  • Mustelin, O. (2013). Pehr Adrian Gadd. Svenskt biografiskt lexikon-Internet publikation. Riksarkivet. Stockholm. Linkki artikkeliin
  • Mustelin, O. (2013). Samuel Chydenius. Svenskt biografiskt lexikon-Internet publikation. Riksarkivet. Stockholm. Linkki artikkeliin
  • Nationalencyklopedin (2014). Ossian Aschan. Nationalencyklopedin-verkkojulkaisu. Linkki artikkeliin
  • Niemelä, J. (2000). Gadd, Pehr Adrian (1727-1797). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Linkki artikkeliin
  • Niinistö, L. (2000). Erämetsä, Olavi (1906-1974). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Linkki artikkeliin
  • Niinistö, L. (2000). Gadolin, Johan (1760-1852). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Linkki artikkeliin
  • Niinistö, L. (2000). Kilpi, Sulo (1886-1979). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Linkki artikkeliin
  • Nobelprize, A. I. Virtanen
  • Nykänen, P. (2002). Ant-Wuorinen, Olli (1904-1993). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Linkki artikkeliin
  • Opetus ja kulttuuriministeriö, Yliopistokoulutus
  • Oulun yliopisto
  • Perko, T. (2014). Suomen oma AIV, iloisen karjalaispojan elämä oli suuri seikkailu. Historiaekstra 2014, 4-9.
  • Rautakausi
  • Rosenholm, J. B. (2011). Nittio år fysikalisk kemi vid Åbo akademi. 2011 (8), 54.
  • Savolainen, R. & Pyykkö, P. (2001). Arppe, Adolf Edvard (1818-1894). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Linkki artikkeliin
  • Science graph, Sulo Kilpi
  • Suomen Akatemia
  • Tampereen teknillinen yliopisto
  • Tekes, kemian osaamisen karkotus
  • Tiedenaisia, Ulla Hamberg
  • Tommila, P & Tiitta, A (2000). Suomen tieteen historia 3: Luonnontieteet, lääketieteet ja tekniset tieteet. Porvoo: WSOY.
  • Tulevaisuuden rakentaja vuodesta 1640
  • Turun kemistikerho
  • Turun yliopisto
  • Virrankoski, P. (2000). Chydenius, Samuel (1727-1757). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Linkki artikkeliin
  • von Bonsdorff, C. (1944). Tre lärde män: Per Adolf och Johan Gabriel von Bonsdorff, Evert Julius Bonsdorff. Helsinki.
  • Yrjänä, J. (2004). Hjelt, Edvard (1855-1921). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Linkki artikkeliin
  • Åbo Akademi

Suulliset lähteet:

  • Emeritusprofessori Pekka Pyykön haastattelu 12.2.2013