Maija Nissinen työskentelee Jyväskylän yliopistolla orgaanisen kemian professorina.
Jyväskylän yliopisto
Tutkimus
Mikä sai teidät kiinnostumaan kemiasta?
Olin lukiossa opiskellut pitkää matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa. Ylioppilaskirjoitusten reaalikokeeseen valitsin yhdeksi luettavaksi aineeksi kemian, joka tuntui helpolta ja mielekkäältä, ja koe menikin erinomaisesti. Kemiaa opiskelemaan pääsi silloinkin ylioppilastodistuksen perusteella ja hain opiskelemaan kemiaa Jyväskylään, Helsinkiin ja Ouluun, koska aioin – kuten monet muutkin – tuumailla vuoden, mitä loppujen lopuksi opiskelisin ja käyttää tämän vuoden opiskelemalla kemiaa. Pääsin kaikkiiin kolmeen ja melko satunnaisotannalla valitsin opiskelupaikaksi Jyväskylän yliopiston. Sillä tiellä ollaan edelleen.
Minkälaista kemian tutkimustyötä teette tällä hetkellä?
Tutkimustyöni on pääosin orgaanista supramolekyyli- ja nanokemiaa eli
tutkimusryhmässäni tutkitaan molekyylien välisiä tunnistustapahtumia ja heikkoja vuorovaikutuksia sekä niiden vaikutusta molekyylien konformaatioon ja yhdisteiden ja materiaalien ominaisuuksiin. Tätä varten valmistamme myös itse uusia yhdisteitä, joilla on haluttuja ominaisuuksia.
Mikä tutkimuksessanne erityisesti kiinnostaa teitä itseänne ja mikä on työssänne parasta?
Tutkimustyössä kiehtovinta on uuden löytäminen ja usein upeimmat havainnot
ja löydöt tulevat sattumalta, kun etsitään kokonaan jotain muuta. Tämä
yllätyksellisyys ja arvoitusten ratkominen tekee tutkimustyöstä kiehtovaa. Yleensä ottaen professorin työnkuva on todella monipuolinen sisältäen kemian perusopetusta, tutkimusta, tutkimusprojektien suunnittelua, tutkimusryhmän johtamista ja hallinnollisia tehtäviä. Kahta samanlaista päivää ei juuri ole.
Minkälaista kansainvälistä yhteistyötä teette?
Tutkimusta tehdään vain harvoin täysin omin voimin. Nanotieteiden tutkimuksessa erityisesti tieteiden välinen yhteistyö korostuu, sekä oman yliopiston sisällä että muiden kotimaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen kanssa. Yhteistyö on erityisen tärkeää niissä tutkimuslinjoissa, joissa tarvitaan menetelmiä ja laitteistoja, joita omassa yliopistossa ei ole tarjolla. Tutkimusryhmälläni on ollut yhteistyötä useisiin Euroopan maihin, esimerkiksi Saksaan sekä korkeakouluihin että teollisuuteen, Sveitsiin ja Espanjaan.
Mitä olette tutkineet aiemmin? Entä mitä haluaisitte tutkia tulevaisuudessa?
Aiemmin tutkimukseni keskittyi enemmän supramolekyylikemian perusteisiin eli uusien yhdisteiden synteesiin ja karakterisointiin erityisesti kiinteässä tilassa. Soveltavampi tutkimus, esimerkiksi materiaaliominaisuuksien tutkiminen sekä meille uusien menetelmien käyttäminen, esimerkiksi erilaiset optisen spektrosopian menetelmät, ovat lisääntyneet. Tähän suuntaan suuntaamme myös tulevaisuudessa, erityisesti nanotieteitä lähellä olevassa tutkimuksessa.
Minkälainen opiskelupolku teillä on ollut koulumaailmasta tutkijauralle?
Tulin heti lukion jälkeen Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan kemiaa. Sivuaineina opiskelin ympäristötieteitä, biokemiaa ja matematiikkaa. Valmistuin maisteriksi neljässä vuodessa ja opintojen loppuvaiheessa toimin myös tuntiopettajana ja vs. assistenttina ohjaten nuorempia opiskelijoita oppilaslaboratoriossa.
Aloitin jatko-opinnot heti maisteriksi valmistumisen jälkeen professori Kari Rissasen tutkimusryhmässä, jossa aiheekseni tuli supramolekyylien kiinteän tilan rakennekemia. Jatko-opintojeni aikana vierailin pariin otteeseen Münsterin yliopistossa tutkijavaihdossa ja tein, kuten siihen aikaan vielä monesti tehtiin, noin jatko-opintojen puolivälissä filosofian lisensiaatin tutkinnon. Lisäksi minulla oli mahdollisuus olla mukana myös muiden tutkimusryhmien projekteissa kristallograafikkona. Väitöskirjani valmistui vajaassa neljässä vuodessa. Väitöskirjatyön loppuvaiheessa siirryin hetkeksi hallinnollisiin tehtäviin, Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opintoasianpäällikön äitiysloman sijaiseksi, josta palasin seuraavana vuonna puoleksitoista vuodeksi post doc -tutkijaksi professori Rissasen tutkimusryhmään Akatemian rahoittamaan tutkimusprojektiin.
Post doc -kauden aikana minulle tarjoutui tilaisuus osallistua jatko-opiskelijoiden ohjaamiseen, mikä pätevöitti tutkimusprojektien suunnitteluun ja johtamiseen syvällisemmin. Post doc -kauteni aikana hain akatemiatutkijakautta, ensimmäisen kerran ihan tutkimusprojektin hakemista harjoitellakseni. Menestyin kohtuullisen hyvin ja pääsin varasijalistalle ja hoitamaan toimea muutaman kuukauden virkavapaan sijaisena (siihen aikaan virat olivat Akatemian alaisia). Toisella hakukierroksella sain sitten oman viisivuotisen paikan ja mahdollisuuden palkata kaksi jatko-opiskelijaa eli aloittaa itsenäisen tutkimuksen oman, pienen tutkimusryhmän kanssa. Ehdin kuitenkin hoitaa akatemiatutkijakautta vain reilut pari vuotta, kun minut valittiin kemian professorin viisivuotiseen määräaikaiseen virkaan ja neljä vuotta myöhemmin vakinaiseen professorin toimeen. 2010 suoritin aikuiskouluttajan pedagogiset opinnot töiden ohella, koska halusin kehittää myös opetustaitojani ja saada näkökulmaa akateemiseen opettamiseen kasvatustieteistä.
Mitä haluaisitte sanoa henkilölle, joka harkitsee kemian opiskelua?
Kemia tarjoaa miltei rajattoman määrän mahdollisuuksia. Erikoistua voi useisiin kemian osa-alueisiin ja ammattien kirjo on valtava. Usein mieleen tulee ensimmäisenä vain niin sanotun peruskemistin tai opettajan ura, mutta todellisuudessa tulevaisuuden työpaikka voi löytyä aivan yhtä hyvin myynnistä ja markkinoinnista, innovaatio- ja patenttipuolelta, hallinnollisista tehtävistä, teollisuuden tuotekehityksestä tai akateemisesta tutkimuksesta sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta kotimaasta tai ulkomailta. Tämän päivän poikkitieteelliset opinnot tarjoavat myös erinomaisen mahdollisuuden suunnata opintoja oman mielenkiinnon mukaan ja laajentaa uraperspektiiviä. Kemian koulutuksen saanut voi aivan yhtä hyvin löytää tulevan työpaikkansa esim. fysiikan tai biotieteiden parista, kunhan opinnoissa on suuntautunut sopivan poikkitieteellisesti.