Pehr Adrian Gadd (12.4.1727-11.8.1797) kehitti innokkaasti soveltavaa kemian tutkimusta talouselämän hyödyksi monella eri alalla Ruotsi-Suomessa. Hänet nimitettiin ensimmäiseksi kemian professoriksi Turun akatemiaan (1761). Turussa kemiaa oli opetettu jossain määrin aikaisemmin dosenttien ja toisten alojen professorien avulla, mutta nyt opetus ja tutkimus vakiinnuttivat paikkansa kemiassa. Gaddin maine on kasvanut hänen kuolemansa jälkeen, ja häntä pidetään yhtenä 1700-luvun etevimmistä tiedemiehistä.
Elämä
Pehr Adrian Gadd syntyi Pirkkalassa vuonna 1727. Hänen isänsä oli kruununvuoti Jacob Gadd ja äitinsä porvari Sara Gottleb. Alunperin Gaddin suku oli lähtöisin Narvasta. Perheeseen kuului yhdeksän lasta.
Ylioppilaaksi valmistuttuaan Pehr Adrian Gadd lähti opiskelemaan Turun akatemiaan 1742 luonnontieteitä, filosofiaa ja logiikkaa. Gadd valmistui maisteriksi 1748. Hänen väitöskirjansa käsitteli luonnontieteellisiä ja taloudellisia oloja Ylä-Satakunnassa. Tämä oli avaus tutkimussuuntaukselle, joka halusi selvittää Suomen jokaisen kolkan luonnonvarat ja taloudelliset mahdollisuudet.
Pehr Adrian Gadd meni naimisiin piispan tyttären, runoilija Brita Sidonia Fahleniuksen (1740-1810) kanssa vuonna 1759. Pariskunta sai kuusi lasta: Jonas Adrianin (1761-1764), Charlotta Fredrikan (1763-1763), Agata Emerentian (1765-1827), Per Adamin (1767-1767), Adam Fredrikin (1768-1841) ja Edla Charlotan (1770-).
Gaddin oli ahkera ja osallistui moniin hallinnon tehtäviin, esiintyi mielellään ja piti puheita. Hänen sanottiin olevan tärkeilevä ja altis pilanteolle. Pehr Adrian Gadd tuli vähitellen sokeaksi ja vietti unohdettuna ja yksinäisenä eläkepäiviään Kaarilan kartanossa. Hän kuoli Turussa vuonna 1797, eikä hänestä laadittu muistokirjoitusta.
Työ
Pari vuotta valmistumisen jälkeen (1750) Gadd nimitettiin luonnonhistorian ja taloustieteen dosentiksi Turun akatemiaan. Gaddin johdolla suoritettiin 103 väitöstä, ja hän julkaisi 166 tutkimusta. Aluksi väitöskirjat julkaistiin latinaksi, mutta myöhemmin ruotsiksi. Väitöskirjojen aiheina oli monia talouteen liittyviä kysymyksiä. Suosittu aihe Gaddin ohjaamissa väitöksissä oli eri alueiden talous (13 kpl) ja mineraalivarat (20 kpl) sekä kasvien viljely (14 kpl). Erityisesti tutkittiin hampun, silkin ja pellavan viljelyä, villan tuottoa sekä maaperän parantamista (10 kpl). Väitösten aiheena oli myös koskien perkaus ja tulvat. Kemiaa lähimpänä olivat salpietarin, potaskan ja metallien valmistus. Lisäksi tutkittiin viinan polttoa, laastin valmistusta, tervan- ja kalkinpolttoa sekä saippuan valmistusta.
Gadd matkusteli ympäri Suomea tutustuen luontoon ja talouteen muttei käynyt ulkomailla. Turun akatemian lähettämänä ja teollisuuden edistämiseen myönnettyjen varojen turvin Gadd selvitti kesät 1753-1755 Lounais-Suomen saariston taloudellista tilaa ja raaka-ainevaroja. Tavoitteena oli etsiä villakangastuotantoon soveltuvia värikasveja. Tämän jälkeen Gadd toimi salpietarikeittämöjen tarkastajana sekä Turun ja Porin lääninlampurina vuosina 1755-1761. Näissä tehtävissä hän saattoi kerätä aineistoa tutkimuksiinsa ja edisti monella tavalla tarkastamiensa alojen kehitystä.
Gadd nimitettiin Turun akatemiaan vuonna 1761 Suomen ensimmäiseksi kemian professoriksi. Professorina Gadd seurasi tiiviisti alansa eurooppalaisen tutkimuksen kehitystä. Hän korosti, että niin kemiassa kuin muissakin luonnontieteissä teoreettisen ja perustutkimuksen tulee kulkea sovellustyön edellä, jotta luonnontiede ja yhteiskunnan taloudellinen kehitys eivät joutuisi kestämättömälle pohjalle. Hän teki laboratoriokokeita mutta sai parhaat tuloksensa terävän päättelyn avulla. Esimerkiksi hänen transmutaatiosta esittämät ajatuksensa vastasivat silloisten käsitysten huippua. Gadd valittiin Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian jäseneksi 1761.
Turun yliopiston laboratorio valmistui vuonna 1764 vanhaan koulurakennukseen kunnostettuna. Laboratorio oli tarkoitettu professorin käyttöön, mutta sitä voitiin käyttää kokeiden esittelyyn oppilaille. Gadd tunsi hyvin kemian alan kirjallisuutta ja esitti mielipiteitään ajankohtaista kiistakysymyksistä, kuten flogistonteoriasta tai veden muuttumisesta muiksi aineiksi. Pääpaino hänen tutkimuksissaan oli kuitenkin kokeellisissa tutkimuksissa ja käytännön sovellutuksissa.
Gaddilla oli koepuutarha Turussa Linnankadun varrella, jossa hän tutki noin 600 kasvin soveltuvuutta Suomen oloihin, erityisesti perunan, tupakan, hampun ja hedelmäpuiden viljelyä. Viljelykokeita hän teki myös kotitilallaan Kaarilassa. Gadd nimitettiin 1762 Suomen istutustoimen johtajaksi tehtävänään edistää hyviksi ja tuottoisiksi havaitsemiensa kasvien viljelyä. Hän julkaisi suomeksi opaskirjan (1768) nimeltä ”Lyhykäinen ja Yxikertainen neuwo kuinga krydimaan yrttein kasvannot Suomen maassa taittaan saatetaa tuledumaan”.
Gaddin töistä tunnetuin ja laajin on Försök til en systematisk inledning i Swenska landt-skötselen (Ruotsin maatalous), joka ilmestyi kolmena niteenä 1773-1777. Hän ei esittänyt maatalouden alalta varsinaisesti uusia omia keksintöjä, mutta häntä voidaan pitää suomalaisen maataloustieteen aloittajana. Teos on synteesi kaikesta aikansa eurooppalaisesta maataloustietämyksestä. Gaddin merkitystä maataloustutkijana korostaa sekin, että hän esittää asiansa systemaattisesti ja perustelee niitä järjestelmällisesti tieteellisillä argumenteilla.
Gadd ollut enää 1770-luvun lopulla tieteen etulinjassa, sillä hyötyoppiin sidoksissa ollut soveltava tutkimustraditio väistyi luonnontieteellisen perustutkimuksen tieltä. Hän oli kuitenkin edelleen arvostettu asiantuntija ja sai 1780-luvun alussa kruunulta useaksi vuodeksi varoja maan taloudellisten olojen ja luonnonvarojen kartoittamiseen. Jotta Gadd olisi voinut keskittyä kokonaan tähän työhön, hänet vapautettiin luennoimisvelvollisuudesta. Tekemiensä havaintojen ja tilastoaineiston perusteella hän laati kruunun käyttöön selvitykset Etelä-Suomen maakuntien luonnonvaroista, taloudellisesta tilasta ja kehittämismahdollisuuksista.
Kunnianosoitukset
Pehr Adrian Gadd työskenteli Turun akatemiassa useissa viroissa (Turun akatemian luonnonhistorian ja talousopin dosentti 1750, Turun akatemian kemian ja talousopin ylimääräinen professori 1758; Turun akatemian kemian professori 1761; Turun akatemian rehtori lukuvuosina 1768-1769, 1774-1775 ja 1782-1783). Gadd oli Ruotsin Tiedeakatemia jäsen (1761), Lontoon tiedeakatemian jäsen (1959) ja sai Vaasaristin (K 1772).
Pehr Adrian Gaddin mukaan nimetty
- Postimerkki (1979)
- Suomalaisten kemistien seuran Gaddmitali (1961)
Gaddista on tehty myös maalaus (J. G. Geitel 1764), piirros (J. T. Sergel 1792) ja veistos (S. Petäjä 1970).
Lähteet:
Koskikallio, J. (2011). Suomen ensimmäinen kemian professorin virka. Tieteessä tapahtuu, 7(2011), 30-32.
Kotivuori, Y. (2005) Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Pehr Adrian Gadd. Verkkojulkaisu. Helsinki. Linkki artikkeliin
Mustelin, O. (2013). Pehr Adrian Gadd. Svenskt biografiskt lexikon-Internet publikation. Riksarkivet. Stockholm. Linkki artikkeliin
Niemelä, J. (2000). Gadd, Pehr Adrian (1727-1797). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Linkki artikkeliin