Guss Mattsson (7.10.1873-26.11.1914) oli monilahjakkuus, joka vaikutti usealla eri alalla. Hän tuli tunnetuksi kemian dosenttina, Polyteknillisen opiston kemian opettajana, poliitikkona, kirjailijana sekä toimittajana. Erityisesti hänet muistetaan Dagens Tidningin ja Dagens Pressin päätoimittajana ja pakinoitsijana.
Elämä
Gustaf Otto Mattsson syntyi Saksan Bremerhavenissa vuonna 1873. Hänen isänsä
oli merikapteeni Gustaf Edvard Mattsson ja äitinsä Amelie Brunström. Gustaf Otto Mattsson käytti nimeä Guss Mattsson.
Mattsson vietti ensimmäiset vuotensa Englannissa ja Saksassa, josta perhe muutti Suomeen Mattssonin ollessa seitsemän vuotias. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Åbo klassiska lyseumista 1891, josta jatkoi opintojaan Polyteknillisessä opistossa (nykyinen Aalto-yliopisto). Sieltä hän valmistui insinööriksi 1895. Filosofian kandidaatiksi Mattsson valmistui 1898 ja maisteriksi ultimuksena 1900. Mattsson opiskeli myös Göttingenissä (1897), Karlsruhessa (1898) ja Zürichissä (1899). Tohtoriksi Mattsson väitteli Helsingin yliopistosta 1905 aiheenaan hiilivedyt (Pyrenet konstitution och genesis).
Guss Mattsson meni naimisiin Sigrid Irene Blumenthalin (1874-1958) kanssa 1899. Pariskunta sai yhden tyttären, jolle annettiin nimeksi Mia Margareta (1900-1947). Mattsson kuoli tuberkuloosiin Helsingissä vuonna 1914. Guss Mattsson haudattiin Helsingin Vanhalle hautausmaalle ja hänen hautakiveensä kirjoitettiin sanat: “Ride si sapis” (Naura jos ymmärrät) ja “Vivere militare” (Eläminen on taistelua).
Työ
Insinöörintutkinnon suoritettuaan Mattssonista työskenteli Polyteknillisen opiston kemian opettajana, jota teki eri viroissa tuntiopettajana, apulaisopettajana ja lehtorina koko elämänsä ajan. Kemian dosenttina Helsingin yliopistossa hän aloitti 1906. Hän julkaisi tutkimuksia orgaanisesta- ja fysikaalisesta kemiasta.
Mattsson osallistui myös politiikkaan sekä valtiollisella että paikallistasolla. Opiskeluaikanaan hän oli Polyteknillisen opiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja, yliopiston ylioppilaskunnan varapuheenjohtaja sekä 1899-1903 jakamattoman Länsisuomalaisen osakunnan viimeinen kuraattori. Viimeisillä säätyvaltiopäivillä 1904 ja 1905 Mattsson edusti porvarissäätyä, mutta halusi pysyä varsinaisen puoluepolitiikan ulkopuolella. Hän oli myös yksi aloitteentekijöistä ja anomuksen laatijoista uuden painolain säätämiseksi sekä naisten äänioikeuden kannattaja. Mattsson kannatti suomen- ja ruotsinkielisten välistä kielirauhaa. Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä hän toimi 1909 alkaen.
Tiede ja journalismi vetivät Guss Mattssonia eri suuntiin niin, että lopulta Mattssonista tuli kokopäiväinen toimittaja ja jälkimaailma muistaakin hänet ennen kaikkea sanomalehtimiehenä. Hän kirjoitteli lehtiin jo lyseolaisena ja sai ensimmäiset toimensa 1898 sekä Nya Pressenin että pilalehti Fyrenin avustajana. Merkittävimmän journalistisen työnsä Mattsson teki Dagens Tidningin ja sen seuraajan Dagens Pressin toisena päätoimittajana vuodesta 1911.
Mattsson oli synnynnäinen ja monipuolinen lehtimies. Hänet tunnettiin etenkin pakinoistaan (nimimerkki Ung-Hans), mutta hän osasi myös esittää luonnontieteen viimeisimmät havainnot helppotajuisesti suurelle yleisölle. Mattssonin valitut kirjoitukset julkaistiin vihkoina 1915-1921, samoin valikoima I dag pakinoita 1950- ja 1970-luvuilla. Mattssonin pakinoita on kuvattu älykkäiksi, inhimillisiksi, mielikuvituksellisiksi ja tyylillisesti taitaviksi. Pakinoita hän kirjoitti yhteensä 916 ja ne käsittelevät tiedettä, taidetta, politiikkaa sekä arkisia asioita. Hän sai mainetta myös matkakuvausten kirjoittajana ja julkaisi muutaman matkakirjan. Tieteellisiin aikakauslehtiin hän kirjoitti nimimerkeillä Krux, Zig-Zag ja Simplicissimus.
Lähteet:
Landgrén, L.-F. (2005). Mattsson, Guss (1873-1914). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Linkki artikkeliin Tekstin on kääntänyt Oili Tapionlinna.
Lindberg, J. (2011). Mattsson, (Guss). Uppslags verket Finland-verkkojulkaisu. Helsinki:Svenska folkskolans vänner. Linkki artikkeliin
Ellfolk, M. (2004). Guss Mattssons samling. Verkkojulkaisu. Turku: Åbo Akademi. Linkki artikkeliin