Johan Jakob Chydenius (17.8.1836-4.11.1890) oli suomalainen kemisti, joka kuului tunnettuun Chydeniuksen sivistys- ja pappissukuun. Suku on lähtöisin Kalannin kunnan Kytämäen kylästä, jonka nimestä on johjettu myös suvun latinankielinen nimi. Suvun kantaisä oli Rymättylän kirkkoherra Anders Chydenius (k. 1711).
Johan Jakob Chydenius syntyi Helsingissä vuonna 1836. Hänen isänsä oli yleisen revisio-oikeuden ylikomissaari Anders Johan Chydenius (1795–1865) ja äitinsä Margareta Sofia Enbom (1811-1886). Perheeseen kuului kaksi poikaa.
Johan Jakob Chydenius kävi koulua Helsingin yksityislyseossa (1844–1851), josta kirjoitti ylioppilaaksi äänimäärällä 23 arvosanan laudatur. Hän jatkoi opintoja yliopistossa, josta valmistui filosofian kandidaatiksi 1756 ja maisteriksi 1857. Professori Adolf Edvard Arppe ohjasi hänen tutkimustyötään. Opintojen aikana Chydenius oli mukana kasvi- ja eläintieteellisellä tutkimusmatkalla Laatokan seudulla. Hän oli pohjalaisen osakunnan jäsen.
Chydenius jatkoi opintojaan Tukholmassa. Palattuaan Suomaan hän valmistui filosofian lisensiaatiksi ja dosentiksi vuonna 1961. Filosofian tohtorin arvon Chydenius sai 1864, jonka jälkeen hän opiskeli kaksi vuotta Aleksanterin stipendin turvin kemiaa Pariisissa. Suomessa asuessaan Chydenius työskenteli monessa eri työtehtävässä. Hän oli fyysis-matemaattisen tiedekunnan kuraattori, Pohjalaisen osakunnan inspehtori, Aleksanterin yliopiston kemiallisen laboratorion vt. laboraattori, toimittajana Litterär Tidskrift-lehdessä ja sihteerinä Uudenmaan ja Hämeen maamiesseuroissa.
Hän oli innokas opettaja ja kiinnostunut ajan uusista orgaanisen kemian teorioista. Kouluelämään Chydenius sai tutustua toimimalla Helsingin tyttökoulun luonnontieteiden opettaja 1857–59. Yliopiston kemian dosentiksi hänet valittiin 1861 ja vastaavaksi kemian professoriksi 1862.
Chydenius sai vakituisen kemian professorin viran 1871, jossa työskenteli yhdeksän vuotta. Hän tutki aluksi toriumia, mutta siirtyi myöhemmin tutkimaan orgaanista kemiaa (åtskilliga undersökningar rörande torjord 1863, cetén 1867, hexylenpseudourinämne). Hän kirjoitti myös artikkelin aniliinin vaikutuksista platinayhdisteisiin (Om anilins inverkan på platinachlorur och svafvelsyrlig platinaoxidul 1859), toriumia sisältävistä mineraaleista ja toriumsuoloista (Kemisk undersökning af thorjord och thorsalter 1861), etyylieetteristä syntetisoimalla tuotetuista fenoleista (samt Högre phenoler af serien C n H 2n-6 O, framstälda genom synthes af deras aethylethrar 1871).
Chydenius meni naimisiin Hilda Lovisa Estlanderin (1841-1915) kanssa vuonna 1862. Pariskunta sai kaksi poikaa: Jakob Wilhelmin (1863-1926) ja Karl Samuelin (1865-1917).
Chydenius joutui jättämään kemian professorin viran sairastuttuaan tuberkuloosiin ja menetettyään mielenterveytensä 1880. Chydenius kuoli Helsingissä 1890.
Lähteet:
Autio, V.- M. (2003). Chydenius (1700- ). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Linkki artikkeliin
Kotivuori, Y. (2005). Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Johan Jakob Chydenius. Verkkojulkaisu. Linkki artikkeliin